Jäljestystä tai miksikä sitä pitisi kutsua...

Perjantaina oli hieno tilaisuus kun kasa FH harrastajia tuli jo aamusta Västankvarniin tekemään jälkiä - tekivät minullekin "kisamaisen" 3 h vanhan jäljen. Juuri ennen jäljelle menoa tuli rankka sadekuuro, josko se selittäis huonon jäljestyksen?! Ei, vaan jotain muuta siinä nyt oli: lyhyesti sanottuna esitimme täysin katastrofaalisen huonon jäljen ajon, koskaan ei ole mennyt näin surkeasti. Huokaus!

Koira lähti löysästi, ajoi vähän jäljen sivussa, ei löytänyt kulmia... jne. Loppusuora oli sentään vähän parempi jotta pääsin palkaaamaankin 1 esineellä. Itse olin tyhmä ja puutuin Nitzan haahuiluun vaikken aivan tiennyt missä jälki kulki - ei tiennyt jäljentekijäkään tarkkaan - tyhmää mennä sanomaan koiralle siinä tilanteessa. Hyi minua :(

Päätin että teen uuden lyhyen motivaatiojäljen muiden lähdettyä, niinpä uudestaan pellolle askeltamaan.Piilotin pallon palkaksi heti alkuun + nameja sinne tänne - ajoin tämän n 1,5 tunnin vanhana. N lähti paremmin, ilostui todella paljon pallosta ja leikistä, jatkettiin mutta kulmat olivat jostain syystä taas vaikeita... loppu hyvä. Mutta kyllä oli mieli maassa :(

Mutta lisää treeniä ja hyvää treeniä, eihän tässä muukaan auta..